Nainen joka ei ymmärtänyt pelätä

Mikä kauhussa kiehtoo? Olen vuosien varrella viihdyttänyt itseäni vastaamalla kysymykseen sadasta eri näkökulmasta. Jokaisessa vähänkin mielenkiintoisessa ilmiössä on nimittäin aina monia eri tasoja. Niin myös, ja ehkä varsinkin, kauhukirjallisuudessa. Sitä voi lähestyä niin sanotulla Freud, Marx, Engels & Jung -menetelmällä eli yhtä aikaa kulttuurisena, poliittisena ja ihmislajin peruspsykologiaan liittyvänä ilmiönä, eikä mikään analyysin taso ole […]

Kirjoja ei voi olla liikaa

Olen erinäisistä kirjoitustöistä huolimatta pitänyt väkisin kiinni siitä, että kesällä myös luetaan kirjoja, mieluusti montaa yhtä aikaa. Viimeksi sain päätökseen Kim Leinen Kuilu-romaanin ja sitä ennen Terhi Tarkiaisen syksyllä ilmestyvän Pure mua -vampyyritarinan (sain ennakkokappaleen). Leinen teos on jälleen kerran ehkä sivumääränsä puolesta liioiteltu, mutta lopussa sitkeä lukija saa toden totta kurkistaa ihmisyyden pimeimpään kuiluun. […]

Miltä hulluus tuntuu

Alkaa vähitellen näyttää siltä, että seuraava romaanini julkaistaan ensi syksyllä. Olen julkisestikin pariin otteeseen kertonut sisällöstä sen verran, että tarina liittyy Levänluhdan suokalmistoon, mutta kerron aiheesta enemmän sitten, kun se on ajankohtaista. Viime aikojen kirjoista tärkeimmäksi näyttää muodostuvan Mark Vonnegutin hulluusmuistelmateos The Eden Express (1975, uusi laitos 2002). Olin aikanaan töissä psykiatrisessa sairaalassa, joten tiedän […]

Pellen paluu

Ensimmäiset muistoni Stephen Kingin Se-nimisestä romaanista eivät liity itse kirjan lukemiseen, vaan erään ystävän suullisiin tiivistelmiin tarinan karmivimmista huippukohdista. Vuosi oli 1986 tai -87 ja, mikäli oikein muistan, luin romaanin itse vasta, kun se ilmestyi suomeksi vuonna 1988. Olin tuolloin jo lukenut Kingiä englanniksi (suomentanutkin ruutupaperivihkoon), mutta yli tuhatsivuinen Se vaikutti kaiketi liian suurelta haasteelta. […]

Kirjoitusoppaiden Äiti

Kun kirjoittaa montaa tarinaa ja vieläpä moneen eri tarkoitukseen, tulee aika lailla selväksi tämä: tarinoilla on todellakin metarakenne, jota ei voi sivuuttaa, jos haluaa luoda toimivan kertomuksen. Olen vähitellen vakuuttunut siitäkin, ettei tämä rakenne ole pohjimmiltaan edes varsinaisesti opittu, vaan on tulosta maailmassa olemisesta, mutta siitä lisää myöhemmin. Joseph Campbell teki tunnetuksi käsitteen monomyytti, joka […]

Suosituksia kauhujen kevääseen

Blogin kirjoittamisen lisäksi lukeminen ja elokuvien katsominen ovat jääneet viime aikoina vähiin, mutta muutama mainitsemisen arvoinen tärppi nostettakoon esiin tähän monellakin tapaa kauhujen kevääseen. Olen ehtinyt kehumaan Michelle Paverin Dark Matter -romaania jo useammassakin yhteydessä. Odotukset olivat siis korkealla, kun kuulin hänen palaavan aavetarinagenreen. Onneksi Thin Air lunasti odotukset. Kyseessä on Himalajalle sijoittuva tarina, jossa […]

Zombirefleksejä

Vuoden viimeiset kirjailijavierailut alkavat olla käsillä. Viikonloppuna vierailen Viita-akatemiassa Tampereella ja joulukuun alussa juhlistan vielä sarjakuvaversiota Varpaat-nimisestä novellistani (tarina oli mukana Valkoiset varpaat -antologiassa). Sarjakuvataiteilija Brocin työskentelyprosessia on voinut seurata Instagramissa (#varpaatsarjis) ja esimakua saa myös täältä. Kaiken keskellä tuli hyviä uutisia kansainväliseltä rintamalta: agentuurini Ahlback Agency on myynyt Kuiskaava tyttö -romaanin ensimmäiset ulkomaanoikeudet, mikä […]

Jättiläisten olkapäillä

Luulen että kaiken pintapuolisen takana jokaisen kirjailijan perimmäinen motiivi kirjoittamiselle on henkilökohtaisten demonien pitäminen tyytyväisinä. Kun elämä on liian kiireistä ja sosiaalista, sisällä alkaa kyteä kapinahenki. Levottomuutta on itselläni ollut jo havaittavissa, mutta onneksi viikonloppuna on tulossa lyhyt tauko. Saan ehkä jopa kirjoittaa ja ainakin lukea loppuun Riku Korhosen uuden Emme enää usko pahaan -romaanin. […]

Bakkantit

Kuiskaava tyttö on arvioitu jo useammassakin paikassa ja palaute on ollut pääosin positiivista, jopa ylistävää, mutta hämmentyneitäkin kommentteja on tullut, kuten romaanieni kohdalla on tapana. Yksi näkökulma palautteista on kuitenkin puuttunut, vaikka oletin ja vähän pelkäsinkin sen tulevan esiin näinä sukupuolesta ja sen politiikasta innostuneina aikoina. Kuiskaavassa tytössä eräs taso käsittelee naisia (tai tyttöjä), jotka […]

Zombifilosofiaa

Rachel oli kerran ihmetellyt ääneen sitä, kuinka monta kuuta käsittelevää runoa olikaan kirjoitettu, kuinka monta metaforaa ja vertausta oli kuvaannollisen puheen historiassa keksitty sitä luonnehtimaan. Entä jos kuu olikin näiden metaforien kuorruttama, Rachel kysyi. Entä jos se oli kerännyt ympärilleen vuosisatojen ajan vertauskuvia ja piileskeli niissä kuin etana kotelossaan. Ja kun kaikki kuolevat, hän jatkoi, […]

Varpaat sarjakuvana

Kuiskaavan tyttö -romaanin lisäksi syksyn aikana ilmestyy Haamu Kustannukselta sarjakuvaversio Varpaat-nimisestä novellistani (julkaistu Valkoiset varpaat -antologiassa pari vuotta sitten). Tekijä on Broci-nimellä kulkeva mainio sarjakuvataiteilija, jonka kanssa saan toivottavasti jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa! Ohessa näyte hänen kädenjäljestään. Brocin työskentelyä voi seurata myös Instagramissa hänen omilla sivuillaan ja Haamu Kustannuksen kanavilla hashtagilla #varpaatsarjis. Lisätietoja seuraa loppuvuodesta. […]

Tanssiva tyttö

Syksyn romaanista on tullut puoliksi kesäromaani. Erinäisissä yhteyksissä jaetun ennakkokappaleen lisäksi Kuiskaava tyttö on nyt jo saatavilla e-kirjana heinäkuun loppuun saakka tarjoushintaan. Printtikirjan julkaisuajankohta on siis elokuu, mutta hätäisimmät voivat kääntyä Elisa Kirjan puoleen saman tien. Myös ensimmäiset romaaniin liittyvät haastattelut ovat ilmestyneet, niistä viimeisin täällä. Jutun lopussa oleviin kirjasuosituksiin sisällytin Kuiskaavaan tyttöön olennaisesti liittyvän […]