Marko Hautala

Mustan Tomin tupa

Kauhuikoni H.P.  Lovecraftin rasismi on puhuttanut viime vuosina tavallista enemmän (kirjoitin World Fantasy Award -jupakasta itsekin). Koska tällaiset keskustelut ajautuvat helposti älyttömyyksiin, lopetin jupakan seuraamisen melko lyhyeen.

Victor LaVallen tuore romaani The Ballad of Black Tom sen sijaan on mainio ja aidosti kirjallinen reaktio polemiikkiin. Ja mikä tärkeintä, se on oivaltava kauhutarina. LaValle kunnioittaa Lovecraftin perintöä, mutta etnisen taustansa vuoksi hän ei voi monen muun tavoin yksinkertaisesti sivuuttaa rasistista juonnetta.

Lisäsäväyksen tuo se, että LaValle on pesunkestävä newyorkilainen eli asunut ikänsä juuri siinä kaupungissa, jonka etninen ja kielellinen sekamelska sai Lovecraftin aikanaan lähes pakokauhun valtaan.

The Ballad of Black Tom alkaa omistuskirjoituksella, jonka tyyppisiä näkisi mielellään enemmänkin:

For H.P. Lovecraft, with all my conflicted feelings.

Meidän ei tarvitse sen kummemmin glorifioida kuin demonisoidakaan idoleitamme, vaan nähdä heidät kaikkine puolineen ja sellaisina kuin he ovat.