Marko Hautala

Gotiikan jäljillä

”Modernit klassikot tässä genressä ovat harvinaisia, välittömät klassikot vielä harvinasempia. The Loney saattaa kuitenkin olla molempia.”

Telegraphin kriitikko ei ole mielipiteineen yksin. Myös The Guardian käyttää Andrew Michael Hurleyn esikoisromaanista The Loney luonnehdintaa ”goottilainen mestariteos”.

Edes brittiläisen päivälehden kriitikot eivät usein moista sanaparia enää käytä. Suomessa ilmaisu olisi sula mahdottomuus. Meillä gotiikan perinnettä ei ole koskaan ollut eikä sitä myöden koskaan tajuttu. Kun kriitikko sanoo esimerkiksi minun romaanistani, että siinä on ”liikaa” juonielementtejä ja että homma ”lähtee lapasesta”, hän ei mitä ilmeisimmin ole lukenut esimerkiksi Matthew Lewisin goottilaista klassikkoa The Monk (1796).

Hurleyn romaani taas oli niin korkealle hehkutettu, että aloitin lukemisen ylisuurin odotuksin (tämän vuoksi luen harvoin kaikkien kehumia teoksia tuoreeltaan). Hyvä se kuitenkin on.

Täytyy kuitenkin genreuskollisille lukijoilleni varoittaa sävyerosta: The Loney on nimenomaan goottilainen romaani, ei kauhuromaani siinä mielessä kuin se vaikkapa Stephen Kingin, Ramsey Campbellin tai Clive Barkerin myötä on käsitetty.

Shirley Jackson tai Susan Hill voisivat olla lähempiä verrokkeja, mutta jos asettaisin (ehkä mielivaltaisesti) brittiläisen gotiikan perinteen toiseen ääripäähän Draculan ja toiseen Humisevan harjun, The Loney olisi lähempänä Emily Brontëa kuin Bram Stokeria.

Tällä täsmennyksellä voin romaania kuitenkin vilpittömästi suositella! Sen lopetuksesta en täysin innostunut, mutta romaanien lopetukset ovat muutenkin täysin yliarvostettuja. Kaikki mielenkiintoinenhan tapahtuu yleensä siellä keskellä, epävarmuudessa ja pakottomuudessa sitoa lankoja vielä yhteen.

Mielenkiintoista Hurleyn romaanissa on myös, että sen julkaisi ensin pieni yorkshirelainen Tartarus Press, mutta voittokulku alkoi vasta John Murray Publishers -kustantamon uudelleenjulkaisusta. Ilman suuren kustantamon väliintuloa Hurleyn romaani olisi saattanut jäädä kaltaisteni pienkustantamoja seuraavien iloksi (olen aiemminkin suositellut mainiota Valancourt Booksia).

Aiheeseen liittyen kannattaa ehdottomasti katsoa Teemalta kolmiosainen sarja Gotiikan jäljillä (The Art of Gothic: Britain’s Midnight Hour). Ylivoimaisesti mielenkiintoisin taidehistoriallinen dokumenttisarja, vaikka saatan olla aiheen suhteen lievästi puolueellinen.