Kauhu

Kuiskaavan tytön ilmestymisestä alkanut poikkeuksellisen kiireinen syksy alkaa olla paketissa, kun Brocin kanssa yhteistyössä tehty Varpaat-sarjakuva julkistettiin viime viikolla. Se on saanut hyvän vastaanoton esimerkiksi Kirjan vuoksi -blogissa, Lukupinossa, Kirjapallossa sekä Dysphoriassa. Teos ilmestyy myöhemmin myös englanniksi ja yhteistyö sarjakuvan puolella saa muutenkin varmasti jatkoa. Ensi vuoden puolella palaan täydellä teholla seuraavan romaanin kirjoittamiseen, mutta […]

Syksy muuttuu talveksi ja tahti alkaa onneksi hidastua. Kuokkamummo-polun viimeiset lähdöt ovat takana (Ylen uutinen aiheesta täällä), ja Kuiskaava tyttö -romaanista käyn vielä parissa paikassa puhumassa, seuraavaksi Lappeenrannassa, jossa olen viimeksi käynyt vuonna 2008, kun Itsevalaisevat ilmestyi. Kuiskaavan tytön tiimoilta vierailin hiljattain myös Radio Helsingissä, jossa Taru Torikka haastatteli Juha-Pekka Koskista (uusi romaani Luciferin oppipojat) […]

Viikonloppuna vaasalaiset maksoivat päästäkseen metsään säikyteltäviksi Kuokkamummo-polulle, mutta samaan aikaan klovnihahmot ilmeisesti tarjosivat kilpailevaa palvelua ilmaiseksi eri puolella Suomea. Neuvo kaikille maailman pahoille klovneille: Älkää jumalan tähden säikytelkö pahaa-aavistamattomia sivullisia, vaan hankkikaa maksavia asiakkaita. Kuokkamummo-polun kaikki viisi päivää myytiin loppuun ennätysajassa ja vastaanotto on ollut hyvin innostunutta. Klovniepidemia ei sinällään ole mikään uusi asia. Kirjoitin […]

Kuiskaava tyttö on arvioitu jo useammassakin paikassa ja palaute on ollut pääosin positiivista, jopa ylistävää, mutta hämmentyneitäkin kommentteja on tullut, kuten romaanieni kohdalla on tapana. Yksi näkökulma palautteista on kuitenkin puuttunut, vaikka oletin ja vähän pelkäsinkin sen tulevan esiin näinä sukupuolesta ja sen politiikasta innostuneina aikoina. Kuiskaavassa tytössä eräs taso käsittelee naisia (tai tyttöjä), jotka […]

Slasher-lajityyppi ei ole suosikkikauhuani, mutta Taneli Mustosen Bodomin lopputekstien aikana olisi tehnyt mieli nousta penkistä ja tuulettaa. Kansainvälisesta näkökulmasta Bodom on lajissaan ”vain” keskitasoa parempi. Suomalaisena elokuvana se on kuitenkin suorastaan merkkitapaus. Syitä: Ohjaajalla on näkemys, joka pysyy johdonmukaisesti kasassa. Näyttelijöiden välinen kemia toimii ja on tasapainossa. Mukana ei ole yhtäkään itseään näyttelevää tähteä (myös […]

Rachel oli kerran ihmetellyt ääneen sitä, kuinka monta kuuta käsittelevää runoa olikaan kirjoitettu, kuinka monta metaforaa ja vertausta oli kuvaannollisen puheen historiassa keksitty sitä luonnehtimaan. Entä jos kuu olikin näiden metaforien kuorruttama, Rachel kysyi. Entä jos se oli kerännyt ympärilleen vuosisatojen ajan vertauskuvia ja piileskeli niissä kuin etana kotelossaan. Ja kun kaikki kuolevat, hän jatkoi, […]

Kuiskaavan tyttö -romaanin lisäksi syksyn aikana ilmestyy Haamu Kustannukselta sarjakuvaversio Varpaat-nimisestä novellistani (julkaistu Valkoiset varpaat -antologiassa pari vuotta sitten). Tekijä on Broci-nimellä kulkeva mainio sarjakuvataiteilija, jonka kanssa saan toivottavasti jatkaa yhteistyötä myös tulevaisuudessa! Ohessa näyte hänen kädenjäljestään. Brocin työskentelyä voi seurata myös Instagramissa hänen omilla sivuillaan ja Haamu Kustannuksen kanavilla hashtagilla #varpaatsarjis. Lisätietoja seuraa loppuvuodesta. […]

Lapsena ja teini-iässä kesät määrittyivät usein luettujen kirjojen ja kuunnellun musiikin kautta. Tämän kesän kirjoista myöhemmin, mutta pitkästä aikaa mukana on myös bändi, jonka koko tuotannon olen kuunnellut läpi jo useampaan kertaan. Tuska-vierailuni yhteydessä minua neuvottiin katsomaan Ghostin keikka, vaikka aluksi ajattelin jättää väliin. Kannatti katsoa. Ghostin menestystarina on niin epätodennäköinen, etten nyt äkkiä keksi […]

Elokuussa ilmestyvän Kuiskaavan tytön ennakkokappaleita on lähetetty median edustajille, mutta muutoin sitä ei ole jaossa. Paitsi ensi viikonloppuna. Ja vielä ilmaiseksi. Tai no, riippuu katsantokannasta: jos haluat oman kappaleesi, sinun pitää maksaa Tuska-festivaalin päivälippu lauantaina 2.7. ja tulla kuuntelemaan paneelikeskustelu Helvetin mustaa – pimeyden estetiikka nykymetallissa, jossa keskustelemme Titus Hjelmin, Kimi Kärjen, Matti Riekin ja […]

Elokuussa ilmestyvän romaanin vedokset on tarkistettu ja sinne se nyt sitten lähtee. Oikeastaan ennakkokappale meni jo painoon. Kyseessä on siis kirjailijan tervehdyksellä varustettu erikoispainos, joka lähetetään median edustajille jo ennen kirjan ilmestymistä, mutta eilen Tammen pressissä kuulin, että sitä on tänä kesänä jaossa rajattu määrä myös kenelle tahansa, joka sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. […]

Kauhuikoni H.P.  Lovecraftin rasismi on puhuttanut viime vuosina tavallista enemmän (kirjoitin World Fantasy Award -jupakasta itsekin). Koska tällaiset keskustelut ajautuvat helposti älyttömyyksiin, lopetin jupakan seuraamisen melko lyhyeen. Victor LaVallen tuore romaani The Ballad of Black Tom sen sijaan on mainio ja aidosti kirjallinen reaktio polemiikkiin. Ja mikä tärkeintä, se on oivaltava kauhutarina. LaValle kunnioittaa Lovecraftin […]

Lievästi sanottuna toisteinen kuva nykykauhuelokuvassa: Nuori nainen. Vaatteet riekaleina. Hiukset ja kasvot veressä. Dekkarisarjoissa on oma versionsa tästä: Nuori nainen alastomana patologin pöydällä. Jostakin ihmeen syystä elokuvissa ja televisiosarjoissa sitä nuorta naisparkaa pitää piinata ja murhata yhä uudelleen. Feministisestä näkökulmasta aihio varmaankin ilmentää naisvihaa, mutta kirjailijana ajattelen, että kyseessä on pikemminkin vanhahtavan kliseen pakkotoisto: fiktiossa […]

Hän inhosi minua ja rukoili, ettei joutuisi enää koskaan katsomaan minua. Hän ei ollut koskaan ennen nähnyt, mitä sisällä oli. Hän oli kuvitellut, että ihminen on sileä ja virheetön sekä ulkoa että sisältä. Hän ei voinut sietää sotkua, kaaosta, verta. Sara Granin Come Closer (2003) on lyhyen ajan sisällä jo toinen lukemani hieno riivausaiheinen romaani […]

Viime syksynä Helsingin kirjamessuilla sain Tammen Antti Valkamalta manga-albumin nimeltä Saksinainen. Sitä lukiessa aloin miettiä, missä ovat japanilaiset kauhukirjailijat. Sikäläinen genre-elokuva rynnisti länsimaisille markkinoille 2000-luvulle sellaisella vauhdilla, että mustien hiustensa takaa mulkoilevat demonitytöt alkoivat jo haukotuttaa, mutta kirjallisuuden puolella on ollut (ehkä joitakin Yoko Ogawan novelleja lukuun ottamatta) melko hiljaista. Yksi esimerkki englanninkielisestä käännöksestä tuli […]

Nyt se tapahtui: melkein jätin romaanin yöllä kesken siksi, että alkoi pelottaa. Samalla voin kerrankin julistaa oman valintani vuoden romaaniksi! Paul Tremblayn A Head Full of Ghosts (2015) on mestariteos kaikella tavalla: älykäs, riipaiseva, pirullisen hauska ja uskomattoman karmiva. En muista, koska perinteinen juoniromaani olisi viimeksi yhdistynyt näin hyvin kokeelliseen lähestymistapaan (David Mitchell tulee etäisesti […]

Syksyn kiireisimmän vaiheen päättää osaltani LittFest-tapahtuma, tuo kirjallisuuden oma Strömsö. Olen kaksikielisen (toisinaan jopa nelikielisen) festivaalin taiteellisena johtajana jo neljättä vuotta ja pidän edelleen sitä hengeltään ainutlaatuisena Suomessa. Tällä kertaa tapahtuman teema on Eläin ja ihminen / djur och människa, mikä tietysti sopii muun muassa viime viikkojen keskusteluihin eläinten kohtelusta. LittFestin jälkeen olisi tarkoitus keskittyä […]

Sain Helsingin kirjamessujen aikaan viestin, että minut on hyväksytty aktiivijäseneksi kunnianarvoisaan Horror Writers Associationiin. Kyseessä on vanhin alan yhdistys, johon kuuluu Ramsey Campbellin ja Clive Barkerin kaltaisia tekijöitä ja joka jakaa vuosittain genren arvostetuimman palkinnon eli Bram Stoker Awardin. Näköjään olen ensimmäinen järjestön suomalaisjäsen (ainakin täysjäsen, jäsenyydessä on eri asteita). Tämä kertoo niistä aika nopeistakin […]

Torstaina alkavilla Helsingin kirjamessuilla minulla ei ole uutta kirjaa esiteltävänä (joitakin vanhoja jaan pari kappaletta messuilla ilmaiseksi, mistä lisää viestin lopussa). Siitä huolimatta tämänvuotisesta on tulossa historiallinen. Syy on se, että tapaan kasvotusten Anne Leinosen ja Boris Hurtan, kun keskustelemme kauhukirjallisuudesta sunnuntaina (Takauma -lava klo 15.30). Molemmat ovat olleet kirjailijanurani kannalta äärimmäisen tärkeitä ihmisiä, mutten […]

Kun ihminen huutaa kauhusta, hänen näkökenttänsä laajenee, hajuaisti tehostuu ja hampaiden paljastuminen saa hyökkääjän potentiaalisesti harkitsemaan uudelleen. Näin kertoo sosiologi Margee Kerr populaarissa tietokirjassaan Scream: Chilling Adventures in the Science of Fear (2015). Luulen ettei näyttelijä Janet Leigh analysoinut tällaisia asioita Psykon kuuluisan suihkukohtauksen kuvausten aikana, mutta hänen ilmeensä on hyvä esimerkki siitä, miltä kauhu […]

Etymologisesti ”okkulttinen” (occultus; occulere) on jotakin kätkettyä, suljettua ja varjojen sinetöimää (…) Kätketty maailma, joka ei paljasta meille mitään muuta kuin piiloutuvuutensa, on tyhjä, anonyymi todellisuus, joka on välinpitämätön inhimillisen tiedon suhteen. Kauhun filosofiasta on kirjoitettu paljon, mutta Eugene Thackerin In the Dust of This Planet: Horror of Philosophy (2011) kääntää suunnan ja valottaa kauhutarinoiden […]

”Modernit klassikot tässä genressä ovat harvinaisia, välittömät klassikot vielä harvinasempia. The Loney saattaa kuitenkin olla molempia.” Telegraphin kriitikko ei ole mielipiteineen yksin. Myös The Guardian käyttää Andrew Michael Hurleyn esikoisromaanista The Loney luonnehdintaa ”goottilainen mestariteos”. Edes brittiläisen päivälehden kriitikot eivät usein moista sanaparia enää käytä. Suomessa ilmaisu olisi sula mahdottomuus. Meillä gotiikan perinnettä ei ole […]

Kuokkamummon syyskuun 22. päivä ilmestyvän englanninkielisen version The Black Tongue -tekijäkappaleet ovat saapuneet. Romaanin ennakkolukukappaleita on jo arvioitukin ja se on mukana Goodreadsin Book giveaway -kampanjassa. Olen yleensä sitä mieltä, ettei vanhoja tekeleitä kannata jäädä ihastelemaan, vaan aina jatkaa uuden luomista. Tämän englanninkielisen version kohdalla piti kuitenkin pysähtyä hetkeksi. Äänikirjaversio tuli jo aiemmin ja kuuntelin […]

Tänä tapahtumantäyteisenä vuotena ajantaju on vääristynyt, joten tuntuu melkein jo kaukaiselta asialta, että toimitin kauhuantologian Valkoiset varpaat. Siitä muistutti Villasukka kirjahyllyssä -blogin arvio. Kokoelmasta on muutenkin paljon mielenkiintoisia kritiikkejä, joissa kukin lukija on löytänyt oman suosikkinsa hyvin erilaisten kirjailijoiden kontribuutioista (ainakin Risingshadow, Kirjakko ruispellossa, Aavetaajuus ja Lukupino ovat lausuneet perustellut ja keskenään osin mukavan ristiriitaiset […]

Vierailin viikonloppuna mainiossa Võtikveren kirjakylä -tapahtumassa Virossa. Siellä tapahtuman järjestäjä Imbi Paju esitti aiheellisen kysymyksen: Miksi hänen pitäisi lukea kauhukirjallisuutta, kun esimerkiksi Viron lähihistoria on täynnä todellisia kauhuja? Hyvä kysymys. Yksi nuoruuteni suosikkiromaaneista on George Orwellin Vuonna 1984, joka on ehdottomasti pelottava teos. Kauhuromaani se ei kuitenkaan ole. Orwell oli pettynyt idealisti, mutta kauhutarinan logiikka […]