Korrektius iän ikuinen

Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa kirjailija Lionel Shriver puhuu poliittisen korrektiuden ikävistä vaikutuksista kirjallisuuteen. En tiedä, kuinka aiheellisia artikkelissa esitetyt näkemykset ainakaan suomalaisille ovat, mutta koska tiedän, että tämänkin blogin lukijoissa on kirjoittavia ihmisiä, sanottakoon tästä pari sanaa. Jos kirjoitat itse, sinulla on luultavasti parempaakin tekemistä kuin lukea tämä postaus kokonaan, joten lue vain tämä: […]

Unikohtaukset kirjallisuudessa

Blogissa on unohtunut mainostaa Kariston kauhuromaanikilpailua, jonka tuomaristoon kuulun elokuvaohjaaja Joona Tenan ja kustannustoimittaja Minna Klapurin kanssa. Luku-urakka on valtaisa, mutta odotan innolla, minkälaista kauhufiktiota Suomessa kirjoitetaan. Lajityyppi ei ole koskaan ollut varsinaisesti kustantamoiden suosikki, joten kustannuskynnyksen alapuolelle on varmasti jäänyt paljon mielenkiintoista. Pohjalaisen uutispäällikkö Mikko Kallionpää kirjoitti joki aika sitten siitä, kuinka unijaksot pilaavat […]

Leväluhta

Syksy on kaukaista aikaa vielä, mutta tulevan Leväluhta-romaanin tiedot on jo julkistettu Tammen sivuilla. Kannesta vastaa jälleen Mika Tuominen, jonka kädenjälki on tasaisen häikäisevää. Romaanin nimestä ei tällä kertaa tullut suurempaa pohdintaa kuin yhden kirjaimen osalta: Orismalan kylässä sijaitsevan suokalmiston virallinen nimi on nykyään Levänluhta, eli levä-sana on genetiivissä. Jostakin syystä mielikuvitukseni ei taipunut tähän […]

Laura Palmerin hymy

Onko dekkareissa liikaa naisiin kohdistuvaa väkivaltarikollisuutta? En ole lajityypin asiantuntija, mutta voi kai aika turvallisesti sanoa, että suhteettoman monen rikostarinan alkunäytöksessä nuori kalpea nainen/tyttö makaa joko metsässä tai patologin pöydällä. Uusi The Staunch-kirjallisuuspalkinto etsii trillereitä, joissa yksikään nainen ei joudu väkivallan uhriksi. Idean kehittäjä on kirjailija ja käsikirjoittaja Bridget Lawless. The Guardianin jutussa esitellään Lawlessin […]

Miltä hulluus tuntuu

Alkaa vähitellen näyttää siltä, että seuraava romaanini julkaistaan ensi syksyllä. Olen julkisestikin pariin otteeseen kertonut sisällöstä sen verran, että tarina liittyy Levänluhdan suokalmistoon, mutta kerron aiheesta enemmän sitten, kun se on ajankohtaista. Viime aikojen kirjoista tärkeimmäksi näyttää muodostuvan Mark Vonnegutin hulluusmuistelmateos The Eden Express (1975, uusi laitos 2002). Olin aikanaan töissä psykiatrisessa sairaalassa, joten tiedän […]

Kirjailijan mieli

Hiljattain tuli tieto, että Isä Malakain silmät -äänikirja ilmestyy ensi vuoden puolella myös Tanskassa, Puolassa ja Hollannissa. Kaikki nuo kielialueet ovat minulle uusia, joten kyseessä on loistouutinen!  Meillä Isä Malakaista ovat kirjoittaneet ainakin Kirjapöllö ja Järjellä ja tunteella -blogit. Mikäli haluat koekuunnella ensimmäisen episodin, se onnistuu toistaiseksi esimerkiksi täällä. Olin vaimoni Tiina Hautalan kanssa jokin […]

Miesten pahuudesta

Isä Malakain silmät -tarinan syntyhistoria on poikkeuksellinen. Ensimmäisessä yhteydenotossa Storyteliltä esitettiin toivomus, että kirjoittaisin kauhutarinan, joka vetoaisi nimenomaan nuoriin miehiin. En ole oikein koskaan osannut ajatella tarinoilleni mitään tiettyä lukijakuntaa, mutta otin ohjeen löyhäksi lähtökohdaksi. Kuten usein käy, ulkoa annettu näkökulma alkoi pian muuttua vankilasta inspiraationlähteeksi. Minulla oli varastossa yli vuosikymmenen takaa näytelmäkäsikirjoitus nimeltään Raskain […]

Isä Malakain silmät

Me olemme ne, joita ei ole olemassa. Ja meitä on monta. Pelkästään äänikirjana ilmestyvä tarinani Isä Malakain silmät on julkistettu ja on nyt kuunneltavissa Storytelissa (rekisteröitymällä palvelua voi kokeilla ilmaiseksi). Isä Malakain silmät on tuotannossani poikkeus monellakin tavalla. Ensinnäkin kyseessä on riivaustarina eli lähdin kirjoittamaan klassisesta kauhugenren aiheesta, demoneista ja papeista ja sen sellaisesta. Päätin […]

Pellen paluu

Ensimmäiset muistoni Stephen Kingin Se-nimisestä romaanista eivät liity itse kirjan lukemiseen, vaan erään ystävän suullisiin tiivistelmiin tarinan karmivimmista huippukohdista. Vuosi oli 1986 tai -87 ja, mikäli oikein muistan, luin romaanin itse vasta, kun se ilmestyi suomeksi vuonna 1988. Olin tuolloin jo lukenut Kingiä englanniksi (suomentanutkin ruutupaperivihkoon), mutta yli tuhatsivuinen Se vaikutti kaiketi liian suurelta haasteelta. […]

Kirjoitusoppaiden Äiti

Kun kirjoittaa montaa tarinaa ja vieläpä moneen eri tarkoitukseen, tulee aika lailla selväksi tämä: tarinoilla on todellakin metarakenne, jota ei voi sivuuttaa, jos haluaa luoda toimivan kertomuksen. Olen vähitellen vakuuttunut siitäkin, ettei tämä rakenne ole pohjimmiltaan edes varsinaisesti opittu, vaan on tulosta maailmassa olemisesta, mutta siitä lisää myöhemmin. Joseph Campbell teki tunnetuksi käsitteen monomyytti, joka […]

Hyönteisiä hiuksissa

Verkkoläsnäoloni on ollut epämuodikkaasti viime aikoina nollassa, mutta muuten olen ollut poikkeuksellisen ahkera muurahainen. Sain juuri valmiiksi kymmenenosaisen kauhutarinan, joka julkaistaan äänikirjana Storytel-palvelussa ja olen siitä lievästi sanottuna innoissani. Tarinan nimeä tai muutakaan en vielä paljasta, mutta palaan aiheesen heti, kun jutun markkinointi lähtee käyntiin. Äänikirjaformaatti ja poikkeuksellinen rakenne (episodimuoto) veivät kirjoittamisen sekä tutuille että […]