House of Leaves, osa 2

Danielewskin House of Leaves -romaanin (ks. edellinen postaus) herättämiä ajatuksia voisi käsitellä pitkän esseen verran, mutta esitän nyt vain muutaman hätäisen kommentin. Kuten sanottu, kyseessä on vähintäänkin kokeellinen romaani, joka rakentuu riivattu talo -teemaisen kauhutarinan ympärille. Se kuitenkin kasvaa filosofiseksi metafiktioksi ja kirjalliseksi tripiksi, jonka vertaista ei ihan heti tule mieleen. Kunnianhimon ja yksityiskohtien paljouden […]

Pittura grottesca

Erinäisten kesähaastatteluiden perusteella tähän aikaan vuodesta on hienoa lukea ”hyvää dekkaria” kesämökillä tai uimarannalla. Toissa kesänä uskoin tähän romantisoituun, hyttysettömään idylliin. Aurinko paistoi, vieno tuuli havisi koivunlatvoissa, dekkarissa eräältä henkilöhahmolta purtiin nenää irti naamasta. Mikä idylli. Kirja jäi kesken. Ei sen vuoksi, että se oli groteski, vaan pikemminkin siksi, että se yritti olla. Väkivallanteko oli […]

Se puhuu sittenkin

En yleensä kamalasti innostu tarinoista, joissa on ”mahdoton kertoja”. Luin kauan sitten Andrzej Zaniewskin romaanin Rottaodysseia, joka kertoo minä-muodossa yhden rotan elämän alusta loppuun. Idea on huima, mutta ainakin tuolloin koin, että rotan aivoitusten kielellinen inhimillistäminen vei loputtomiin umpikujiin. Eläinkertoja on melkoisen vakava ongelma, ellei näkökulma ole kallellaan satiiriin, eläinsatuun, metafiktioon tai muuhun realismille immuuniin […]

Se kaikkein vanhin elokuva

Elokuvan historian alkupisteenä pidetään yleensä Lumiéren veljesten elokuvanäytöstä vuonna 1895. Saksalainen filosofi Christoph Türcke on eri mieltä: On virhe pitää elokuvaa uutena keksintönä. Aivan ensimmäiset elävät kuvat olivat performatiivisia [uhri]rituaalikuvia. Kun nämä liikkuvat kuvat siirtyivät ulkoisesta tilasta sisäiseen, henkiseen tilaan (…) ihmisen mieli avartui ja täyttyi kuvitteellisista muodoista, rituaalin representaatioista. Türcke siis väittää, että elävät […]

Tulitemppeli

Yllä on zarathustralaisen tulitemppelin sisäänkäynti Mumbaissa (kuva parin vuoden takaa). Näky oli ihmeellinen keskellä arkista ruuhkaa. En nimittäin ennen tuota Intian-matkaa tiennyt, että kyseinen uskonto on ollut katkeamatta elossa syntyajoistaan saakka. Olin kuullut parseista, mutten yhdistänyt heitä zarathustralaisiin. Ikävä kyllä temppeleihin ei päästetty ulkopuolisia. Sama koskee Mumbaissa olevia ”hiljaisuuden torneja”, joiden laelle parsit jättävät kuolleiden […]

Maaseudun pelottavat juntit

Käärinliinat ilmestyy syksyn puolella Saksassa. Sen kunniaksi maaseutuun liittyvä anekdootti romaanin kirjoittamisen ajalta. Olin matkalla ystävieni kesäpaikkaan, johon olin saanut luvan mennä työskentelemään. Matkalla näin tien vieressä kyltin, jossa luki Eläintäyttämö. Yksi Käärinliinat-romaanin yksityiskohta liittyy kissojen muumioimiseen. Olin kyllä jo lukenut aiheesta jonkin verran, mutta lähinnä muinaisten egyptiläisten näkökulmasta, joten ajattelin nykyaikaisen taksidermistin osaavan ehkä […]

Pysyvä muistivaurio

Yllä oleva kuva on Lantaun saarelta Hong Kongin lähistöltä. Sumuisen vuoren huipulla oleva Buddha on se sama, jonka Joonas ja Jyri näkevät kaapelihissin ikkunasta Unikoira-romaanin kohtauksessa, joka minulle itselleni on yksi tärkeimmistä koko romaanissa. Kun löysin tuon kuvan, yritin muistella omaa vierailuani saarella. Seurasi kummallinen hämmennys. Muistan, että vierailun aikana iski ukkosmyrsky, samoin kuin romaanissa. […]

Kalmariunia

Kun Unikoira valmistui, tarkoitus oli jälleen pitää taukoa kirjoittamisessa. Kirjoitustauko on kuitenkin kuin tipaton tammikuu: onnistuu kyllä, mutta poikkeuksellisen tylsää on. Seuraava romaani ei silti ilmesty tänä vuonna, sillä pyysin kustantajaani suhtautumaan torjuvasti kaikkiin ehdotuksiini julkaista jotakin vuonna 2013 (ajatus toteutui romaanin osalta, mutta muuta julkaisen). Yksi kirjoittamisen parhaista vaiheista on alkuideointi, jossa kuvat ja […]