Pysyvä muistivaurio
Yllä oleva kuva on Lantaun saarelta Hong Kongin lähistöltä. Sumuisen vuoren huipulla oleva Buddha on se sama, jonka Joonas ja Jyri näkevät kaapelihissin ikkunasta Unikoira-romaanin kohtauksessa, joka minulle itselleni on yksi tärkeimmistä koko romaanissa.
Kun löysin tuon kuvan, yritin muistella omaa vierailuani saarella. Seurasi kummallinen hämmennys. Muistan, että vierailun aikana iski ukkosmyrsky, samoin kuin romaanissa. Minulla on myös sellainen muistikuva, että kaapelihissi olisi pysähtynyt kesken matkan. Muistan ahtaan kopin ja sen huojumisen, vuorenhuipun ja Buddhan utuisen hahmon sumussa.
Tuossa muistikuvassa on kuitenkin jotakin omituista. Olen itse asiassa oppinut jo tunnistamaan tällaiset erikoismuistot. Ne ovat valemuistoja. Ne tapahtuivat romaanissa.
Valemuistot syntyvät yleensä silloin, kun kirjoitan romaaniin kohtauksen, joka on lähellä jotakin oikeasti tapahtunutta. Lopputuloksena on pysyvä muistivaurio. Todellista tapausta ei enää voi puhtaasti muistaa. Koko Lantaun vierailu on minulle puolifiktiivinen kokemus, jonka todenperäisyyttä vahvistavat vain ne muutamat valokuvat, jotka ovat koneellani. Niistä ei juuri ole apua.
Kirjoittaminen mitä ilmeisimmin muuttaa menneisyyttä. Tämä kaikille varoitukseksi.