Marko Hautala

Kirotun maan paluu

Aikoinaan pienkustantamo Porvoon Julmapainon julkaisema esikoisromaanini Kirottu maa ilmestyi juuri uudistettuna laitoksena Haamu Kustannukselta (saatavilla myös e-kirjana). Tarinan hengen täydellisesti tavoittavan kannen teki Jani Karppi, ja mukana on esipuhe, jossa kerron esikoisen syntyprosessista.

Kirottua maata on kyselty minulta tasaisin väliajoin kirjamessuilla ja muiden esiintymisten yhteydessä. Joillekin kyseessä on ollut ainut teokseni, joka kokoelmasta puuttuu. Kaikista arvoituksellisin lukijatyyppi pitää Kirottua maata parhaana teoksenani. En suoraan sanoen tiedä, kuinka moiseen näkemykseen tulisi suhtautua, mutta eihän näitä juttuja kirjailijalta kysytä.

Lajityypiltään kyseessä on kauhudekkari/okkulttinen dekkari, jonka hatarana esikuvana voi kai pitää Clive Barkerin Harry D’Amouria. Omaperäisyyttä romaaniin tuovat tapahtuma-aika ja -paikka eli natsismia kohti lipuva Berliini vuonna 1929 (sattumoisin sama vuosi kuin Babylon Berlin -sarjassa) sekä yksityisetsivä Alex Schullerin tausta (hän on itse Sigmund Freudin kouluttama psykonalyytikko).

Kun sekaan heittää annoksen H.P. Lovecraftia ja Raymond Chandleria, olennaiset ainekset ovat kasassa.

Kuten olen aiemminkin usein sanonut, Kirottua maata oli erityisen hauska kirjoittaa. Toisaalta minun on täytynyt olla romaanin suhteen myös tosissani, sillä lopputuloksesta päätellen olen tehnyt historiallisen autenttisuuden eteen ihan oikeasti töitä (kävin kirjoittamisen aikana myös paikan päällä Berliinissä).

Tämän uusintajulkaisun yhteydessä löysin myös romaaniin liittyvän aarteen eli poikkeuksellisen analyyttisen hylkäyskirjeen vuodelta 2001. Tavanomaisesta hylsykirjeestä poiketen siinä kehuttiin tarinan asetelmia herkullisiksi ja lukukokemusta viihdyttäväksi. Paljon oli kuitenkin myös naputtamista, ja lopussa lukee: paluupostissa tulee tällä kertaa. Parhain terveisin Antti Arnkil, WSOY / Kotimainen kaunokirjallisuus.

Antti Arnkil saakoon rimaa hipoen anteeksi, kaikkien näiden vuosien jälkeen.

(Lisäys: Antti Arnkil löysi tuon hylsykirjeen ja julkaisi sen blogissaan! Käykääpä lukemassa).