Blogi

Kaiken kiireen keskelläkin on pakko kirjoittaa pari sanaa uudesta Carrie-versiosta. En vastusta uusintaversioita mitenkään periaatteellisesti, mutta tämän suhteen olin jo alkujaan hyvin epäileväinen. Vuoden 1976 versio on monella tapaa legendaarinen. Se oli sekä Brian de Palman, Sissy Spacekin että Stephen Kingin tähtihetki (Kingin suosio lähti nousuun nimenomaan tuon elokuvaversion myötä). Vielä epäilevämmäksi tulin, kun kuulin, […]

Tältä erää viimeinen pistäytymiseni Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin sisälsi Profilteaternin näytelmän En kvinna i svart (pohjautuu Susan Hillin moderniin klassikkoon The Woman in Black).  Aiemmin näkemääni Utbrott-zombirytistelyyn verrattuna näytelmä oli perinteisempi sekä aiheeltaan että käsittelytavaltaan, mutta muutama hyytävän kaunis kohtaus nosti sen tavanomaista teatterikokemusta korkeammalle. Mustiin puetun naisen visuaalinen olemus oli vaikuttava ja lavastuksen yksinkertaisuudella vältettiin […]

Esiintymiseni kauhuteemaisessa Prosak-klubissa on katsottavissa täällä (näyte syksyllä ilmestyvästä Kuokkamummo-romaanistani kohdassa 28:30). Marko Gustafssonin haastattelussa oli kauhukirjallisuuden lisäksi puhetta suhteestani yliluonnolliseen ja siitä, mikä Stephen Kingin kirja sai minut varhaisteininä kävelemään unissani. Mia Vänskä suositteli minulle Prosakissa kahta romaania, joista toinen on Shirley Jacksonin We Have Always Lived in the Castle. Otan tuon lukuun mielelläni, […]

Katsoin eilen True Detective -sarjan ensimmäisen kauden päätösjakson. Se oli hienoinen pettymys, mutta nostan hattua käsikirjoittajalle silti. Hän loi ensimmäisissä jaksoissa pelin, jota on todella vaikea voittaa (kirjoitin sarjasta täällä aiemminkin). Kunnianhimoinen premissi on aina kunnioitettavampi kuin varman päälle pelattu perusdekkari. Pettymys johtuu siitä, että juonen mystisemmät elementit ikään kuin typistyivät Texas Chainsaw Massacre -tyyppiseksi […]

Tammen ensi syksyn kirjalistat on julkistettu! Syyskuussa mäiskähtää lapaluiden väliin (ja kirjakauppoihin) jotakin tällaista.

Opettajaurani on hiipunut vuosi vuodelta, kun olen keskittynyt kirjailijuuden rahakkaaseen luksuselämään (kolkkoa naurua). Yhtä kirjallisuuskurssia opetan kuitenkin edelleen, ja siitä johtuen palaan joka vuosi jo ammatillisista syistä tapaukseen Edgar Allan Poe. En valita, sillä Poe on monella tapaa mysteeri, sekä kirjailijana että ihmisenä. Ehkä tästä johtuen hän on päätynyt myös elokuviin ja toisten kirjailijoiden päähenkilöksi […]

Jos pitää mainita yksi moderni kauhuromaani, jonka pitäisi olla alan tason mittarina, se on Kathe Kojan The Cipher (1991). Luin tästä romaanista jo joskus lukioaikoina (Fangoriasta tai vastaavasta lehdestä), mutten koskaan hankkinut sitä. Nyt kirjaa ei edes ole enää saatavilla printtiversiona, mutta uusi laitos e-kirjana ilmestyi hiljattain, joten latasin Kindlen tabletilleni vain tämän takia (uuden […]

Jotkut televisiosarjat aiheuttavat niin erikoislaatuista fanitusta, että ne on yksinkertaisesti katsottava. Näin kävi True Detective -sarjan kanssa. Kuulin muutaman päivän sisällä monesta suusta sekä innostuneita että hämmentyneitä reaktioita kyseiseen sarjaan, joten hankin HBO Nordicin vain nähdäkseni, mistä on kyse. Ensimmäisten jaksojen jälkeen olen vielä odottavalla kannalla, mutta koukussa. Pintapuolisesti True Detective on tavanomainen nykydekkari, jossa […]

Edellisessä postauksessa olin vielä pökerryksissä Rikard Lekanderin kirjaimellisesti päällekäyvästä kauhunäytelmästä Utbrott, mutta Umeån Horror & Art -tapahtumassa oli muutakin hyvällä tavalla hämmentävää. Lekanderin nimi kannattaa kuitenkin laittaa muistiin. Hän on profiloitunut nimenomaan kauhuteatteriin ja ohjannut mm. Lovecraft-aiheisen Necronomicon-musikaalin Tukholman Kungliga Dramatiska Teaterniin. Lisäksi kyseessä on esimerkki taiteilijatyypistä, jota soisi näkevänsä enemmänkin: meriitit kunnossa ja nostetta […]

Kauhua ei kai teatterin lavalla ole kovin usein nähty sitten 1700- ja 1800-luvun goottilaisen draaman. Zombiaiheisesta näytelmästä en muista kuulleeni koskaan. Umeån Profilteaterin Utbrott (Outbreak) oli kuitenkin sitä itseään (oheinen kuva on näyttämön lattiasta näytöksen jälkeen). Outoa oikeastaan, etteivät kauhutarinat ole useammin päätyneet näytelmiksi, sillä nimenomaan teatterin keinoin on helppoa saada yleisö oikeasti pelkäämään. Profilteaterin […]

Novellini The Laughing Doll (suom. Naurunukke) ilmestyi juuri yhdysvaltalaisen Cheeky Frawg -kustantamon julkaisussa It Came from the North (Desirina Boskovichin toimittama e-kirja, myöhemmin mahdollisesti myös printtiversio). Antologiassa on hieno otos suomalaista uuskummaa sekä konkareilta että uusilta tekijöiltä. Tekijä- ja novellilistan voi käydä katsomassa vaikkapa täällä. Kirjoitan novelleja todella raskaalla tahdilla. Kolmen viime romaanin valmistuttua olen […]

Vuosi on vihdoin edennyt siihen pisteeseen, että ainut velvollisuuteni on kirjoittaa. Kaikki häiriötekijät ovat takanapäin. Samalla alan kuitenkin huolestua. Romaani on kirjoitettu jo hyvin pitkälle, mutta kukaan ulkopuolinen ei ole lukenut siitä sanaakaan. Pelottavaa. Itse asiassa kukaan ei ole edes kuullut romaanin nimeä. Julkistan sen ensimmäistä kertaa tuossa ohessa, jos siitä nyt saa selvää (otsikkona […]