matkat

Vaimoni Tiina Hautala on mukana End Notes: Ten Stories about Mourning, Loss and Commemoration -antologiassa, jonka julkistamistilaisuus Hullin yliopistossa tarjosi hyvän tekosyyn vierailla Britanniassa yli kymmenen vuoden tauon jälkeen (Hull on Britannian kulttuuripääkaupunki vuonna 2017). Samalla tapasimme vanhoja kirjallisia ystäviä eli Steve Deardenin ja Kath McKayn, joka on Hard Wired -romaanin myötä laajentanut ilmaisunsa runoudesta […]

Vaikka edellinen romaani teettää vieläkin toitä (esim. tämän osalta), on uuden kirjoittaminen jo hyvässä vauhdissa. Mikäli en sekoa tai liity johonkin kulttiin, se ilmestynee syksyllä 2016. Tässä työn alla olevassa tarinassa vanha ihastuksenkohteeni eli muinainen Egypti luikerteli mukaan. Se oli ensin häviävän pieni sivujuonne, mutta muuttui luku luvulta näkyvämmäksi. En toki ole ensimmäistä kertaa muumiota […]

Kuokkamummon tulevan Yhdysvaltain-julkaisun päivämäärä on 22. syyskuuta ja kansitaide on julkaistu. Hyvältä näyttää, ja englanninkielinen nimi The Black Tongue sopii romaanille kuin kuokka selkään. Romaanin oikeudet on myyty myös Saksaan, joten sillä saralla saa vielä odottaa, mutta kustantamo (DTV) on tehnyt laatujälkeä aiempien romaanieni kanssa. Pieni kuriositeetti ja ilonaihe on myös, että Nightwish-rumpali Kai Hahto […]

Roomassa on havahduttava paikka nimeltä Cripta dei Capuccini. Se on kapusiinimunkkien kirkon alla sijaitseva krypta, jossa kaikki kattokruunuista alttareihin on rakennettu ihmisen luista (vastaavia on myös Palermossa ja Prahan lähellä Kutná Horassa). Roomassa kävijää tervehtii kuuluisa teksti: Kerran olimme kuin sinä nyt, kerran sinä olet oleva kuin me nyt. Pyhäkkö aiheuttaa mielenkiintoisen henkisen riitasoinnun. Lantioluista […]

Etappi kirjailijaresidenssissä jatkuu. Kyseessä on Väinö Tannerin säätiön asunto Mazzanon keskiaikaisessa kylässä Rooman lähellä. On ollut erikoista työstää täällä romaania pohjoisissa rantametsissä vaanivasta urbaanilegendasta. Tavallaan on mukavaa myös palata Suomeen, sillä Kuokkamummo viihtyy parhaiten kellarilämpötilassa. Mutta kyllä näitä suuntavaiston sekoittavia labyrinttejä tulee ikävä. Eksyn täällä vieläkin, vaikka kylän vanha osa on pinta-alaltaan olematon. Tunnelma on […]

Teen syyskuussa ilmestyvän romaanin viimeisiä korjauksia Italiassa. Täällä olisi puitteita gotiikalle lähes jokaisessa kadunkulmassa (asuntommekin on tehty kirjaimellisesti keskiaikaisen linnan muuriin), mutta kulttuuri on aivan liian leppoisa kauhulle. Dario Argenton ja Lucio Fulcin leffapuolen splatter sekä giallo-kirjallisuuden mystisempi osasto eivät ole valtavirtaa, vaan eräänlainen sivujuonne (siihen hairahdukseen olen itsekin kantanut korteni kekoon). Muut ovat kyllä […]

Tältä erää viimeinen pistäytymiseni Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin sisälsi Profilteaternin näytelmän En kvinna i svart (pohjautuu Susan Hillin moderniin klassikkoon The Woman in Black).  Aiemmin näkemääni Utbrott-zombirytistelyyn verrattuna näytelmä oli perinteisempi sekä aiheeltaan että käsittelytavaltaan, mutta muutama hyytävän kaunis kohtaus nosti sen tavanomaista teatterikokemusta korkeammalle. Mustiin puetun naisen visuaalinen olemus oli vaikuttava ja lavastuksen yksinkertaisuudella vältettiin […]

Yllä on zarathustralaisen tulitemppelin sisäänkäynti Mumbaissa (kuva parin vuoden takaa). Näky oli ihmeellinen keskellä arkista ruuhkaa. En nimittäin ennen tuota Intian-matkaa tiennyt, että kyseinen uskonto on ollut katkeamatta elossa syntyajoistaan saakka. Olin kuullut parseista, mutten yhdistänyt heitä zarathustralaisiin. Ikävä kyllä temppeleihin ei päästetty ulkopuolisia. Sama koskee Mumbaissa olevia ”hiljaisuuden torneja”, joiden laelle parsit jättävät kuolleiden […]