teatteri

Kuiskaava tyttö on arvioitu jo useammassakin paikassa ja palaute on ollut pääosin positiivista, jopa ylistävää, mutta hämmentyneitäkin kommentteja on tullut, kuten romaanieni kohdalla on tapana. Yksi näkökulma palautteista on kuitenkin puuttunut, vaikka oletin ja vähän pelkäsinkin sen tulevan esiin näinä sukupuolesta ja sen politiikasta innostuneina aikoina. Kuiskaavassa tytössä eräs taso käsittelee naisia (tai tyttöjä), jotka […]

Eräs työtehtävä sai palaamaan mielenkiintoiseen tragedian alalajiin eli kostotragediaan. Lajin tunnetuin edustaja on Shakespearen Hamlet, mutta oma suosikkini on Thomas Kydin The Spanish Tragedy (1592). The Spanish Tragedy kertoo isästä, joka kostaa poikansa murhaajille. Muistaakseni kirjailija Turo Kuningas on esittänyt, että jos jalkapallo on erotiikkaa, jääkiekko on pornoa. Samaten voisi sanoa, että jos Hamlet on […]

Romaanin ilmestyminen on käsillä. Kirjaa meni hiljattain jakoon Tammen FB-sivuilla, jossa kirjatrailerin kommentoijille jaettiin kymmenen ennakkokappaletta. Virallinen julkistamistilaisuus on kotikaupungissani Vaasassa 12.8. (perinteikkäässä Ritzissä, joka on 50-luvulla aloittanut elokuvateatteri Kirkkopuistikkolla). Mainittakoon että yksi ohjelmanumero on Saila Loukeen dramatisointi ja esitys romaanin ensimmäisestä luvusta. Kuokkamummo on ensimmäinen romaani, jota kutsun täysin estoitta kauhuromaaniksi. Olen suhtautunut genreleimoihin […]

Tältä erää viimeinen pistäytymiseni Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin sisälsi Profilteaternin näytelmän En kvinna i svart (pohjautuu Susan Hillin moderniin klassikkoon The Woman in Black).  Aiemmin näkemääni Utbrott-zombirytistelyyn verrattuna näytelmä oli perinteisempi sekä aiheeltaan että käsittelytavaltaan, mutta muutama hyytävän kaunis kohtaus nosti sen tavanomaista teatterikokemusta korkeammalle. Mustiin puetun naisen visuaalinen olemus oli vaikuttava ja lavastuksen yksinkertaisuudella vältettiin […]

Edellisessä postauksessa olin vielä pökerryksissä Rikard Lekanderin kirjaimellisesti päällekäyvästä kauhunäytelmästä Utbrott, mutta Umeån Horror & Art -tapahtumassa oli muutakin hyvällä tavalla hämmentävää. Lekanderin nimi kannattaa kuitenkin laittaa muistiin. Hän on profiloitunut nimenomaan kauhuteatteriin ja ohjannut mm. Lovecraft-aiheisen Necronomicon-musikaalin Tukholman Kungliga Dramatiska Teaterniin. Lisäksi kyseessä on esimerkki taiteilijatyypistä, jota soisi näkevänsä enemmänkin: meriitit kunnossa ja nostetta […]

Kauhua ei kai teatterin lavalla ole kovin usein nähty sitten 1700- ja 1800-luvun goottilaisen draaman. Zombiaiheisesta näytelmästä en muista kuulleeni koskaan. Umeån Profilteaterin Utbrott (Outbreak) oli kuitenkin sitä itseään (oheinen kuva on näyttämön lattiasta näytöksen jälkeen). Outoa oikeastaan, etteivät kauhutarinat ole useammin päätyneet näytelmiksi, sillä nimenomaan teatterin keinoin on helppoa saada yleisö oikeasti pelkäämään. Profilteaterin […]