Marko Hautala

Yleisö ei tiedä, mitä se haluaa

Jos yrittää miellyttää lukijoitaan, tulee yleensä pettäneeksi heidät.

Tämä ristiriita on ollut minulle tuttu suurinpiirtein siitä saakka, kun olen alkanut jotakin julkisesti kirjoittaa. Ensimmäinen lukijoiden, toimittajien tai vaikkapa sukulaisten mieltymyksiin liittyvä ajatus katkaisee inspiraation tehokkaammin kuin Facebook. Ja sen jälkeen syntyy pelkästään puisevaa tekstiä, joka ei miellytä ketään.

Yle Teemalla hiljattain esitetty televisiosarjoja käsittelevä dokumentti antoi ajatukselle hyvin konkreettista taustatukea.

Yhdysvalloissa televisiosarjojen pilotteja testataan koeyleisöllä. Studiot käyttävät testeistä saatuja tuloksia apuna jopa päättäessään, otetaanko sarja tuotantoon vai ei. Koeyleisö katsoo sarjaa ja viestittää tarkoitusta varten tehdyllä laitteella kokevatko he ruudulla näkyvät tapahtumat hyvässä vai huonossa valossa.

The Fugitive -sarjan uudisversion tehnyt käsikirjoittaja tunsi systeemin ja paljasti manipuloineensa testiä. Hän muun muassa lisäsi tarinan päähenkilölle kaverikoiran vain siksi, että tiesi sympaattisen eläimen aiheuttavan positiivisia klikkauksia koeyleisössä.

Temppu toimi. Koeyleisö antoi hyvää signaalia, ja studio päätti ottaa sarjan tuotantoon. Se kuitenkin floppasi. Ei kukaan oikeasti jaksanut sarjaa katsoa hellyttävän koiran takia.

Samassa dokumentissa Lost-menestyssarjan luoja kiteytti asian tylysti: Älä kysy yleisöltä. Yleisö ei tiedä, mitä se haluaa. Ja hän sentään sai katsojapalautetta, jossa hänelle muun muassa toivottiin vakavaa sairautta jonkin epämiellyttävän juonenkäänteen vuoksi.

Ihmiset eivät oikeasti halua, että kaikki on koko ajan täydellistä. Oikeasti he haluavat välillä pitkästyä, kapinoida juonenkäänteitä vastaan ja olla pettyvinään loppuratkaisuihin. Jälkikäteen he kuitenkin alkavat miettiä kokemaansa ja huomaavatkin olevansa koukussa. Jos minun pitäisi luetella lempikirjani ja -elokuvani, voisin saman tien lisätä viereen listan siitä, mikä niissä on ”huonoa”. Jokaisessa mestariteoksessa on säröjä, mutta ne ovat sellaisia, joita ei missään nimessä saisi korjata. Ne kuuluvat asiaan.

Näinä markkinointitutkimusten, kohdeyleisöjen ja klikkauslaskureiden aikana tämä on hyvä pitää mielessä. Toki menestyksiä voi myös tehtailla, sillä yleisö kyllä tyytyy siihenkin, että sitä nuoleskellaan. Mutta jos haluaa jättää pysyvämmän muistijäljen, täytyy tehdä jotakin aivan muuta.