Marko Hautala

Avainsana: Kuokkamummo

Menestyksen mitat

Epätodellinen tunnelma iskee silloin tällöin: Ivi Rebova lähetti jokin aika sitten oheisen kuvan, jonka hän nappasi Prahan metrossa (Ivi teki kannen mm. toimittamaani Valkoiset varpaat -antologiaan ja hänen ammattimaisia kuviaan voi nähdä täällä).

En olisi nuorempana uskonut, että kirjojani joskus luetaan mainittavissa määrin … Lue koko kirjoitus »

Oman elämän myytti

Kuokkamummo kokee vielä yhden ylösnousemuksen, kun saksankielinen käännös Stumme Seelen ilmestyy. Itse olen mummon kuopannut jo aikaa sitten, ja blogin ulkoasukin muuttuu pian ensi syksynä ilmestyvän Kuiskaava tyttö -romaanin mukaiseksi.

Uusi romaani pakottaa mökkihöperöityneenkin valmistautumaan julkisuuteen (jota toivottavasti tulee, sillä romaani ansaitsee näkyvyyttä kahden … Lue koko kirjoitus »

Kauheimmat kirjamessut

Torstaina alkavilla Helsingin kirjamessuilla minulla ei ole uutta kirjaa esiteltävänä (joitakin vanhoja jaan pari kappaletta messuilla ilmaiseksi, mistä lisää viestin lopussa). Siitä huolimatta tämänvuotisesta on tulossa historiallinen.

Syy on se, että tapaan kasvotusten Anne Leinosen ja Boris Hurtan, kun keskustelemme kauhukirjallisuudesta sunnuntaina (Takauma -lava Lue koko kirjoitus »

Turpa kiinni tai kuole

Vaikka joskus toisin luullaan, kauhugenre ei todellakaan ole kaikkein helpointa kauppatavaraa sen kummemmin Suomessa kuin muuallakaan.

Mainio agentuurini Elina Ahlback Agency on kuitenkin saanut tahmeatkin dominopalikat kaatuilemaan, eli Kuokkamummo julkaistaan Yhdysvaltojen ja Saksan lisäksi myös Tsekeissä. Toivottavasti vastaavia uutisia tulee vielä lisää!

Mutta … Lue koko kirjoitus »

Musta kieli

Kuokkamummon tulevan Yhdysvaltain-julkaisun päivämäärä on 22. syyskuuta ja kansitaide on julkaistu. Hyvältä näyttää, ja englanninkielinen nimi The Black Tongue sopii romaanille kuin kuokka selkään.

Romaanin oikeudet on myyty myös Saksaan, joten sillä saralla saa vielä odottaa, mutta kustantamo (DTV) on tehnyt … Lue koko kirjoitus »

Kuokka englanniksi

Rakastan kirjallisuuden kääntäjiä, tuota alipalkattua ja päähänpotkittua kulttuuriammattilaisten joukkoa, joka mahdollistaa esimerkiksi sen, että me suomalaiset voimme lukea Mo Yania tai Haruki Murakamia.

Olen käynyt viestinvaihtoa Kuokkamummon mainion kääntäjän Jenni Salmen kanssa. Esiin nousee jälleen mielenkiintoisia ja odottamattomia asioita.

Kun 80-luvun suomalainen hyvinvointivaltiotodellisuus … Lue koko kirjoitus »