Marko Hautala

Sydämestä

Vuoden nuori taiteilija Jarno Vesala sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa ärsyyntyvänsä siitä, kun hänen töitään sanotaan painajaismaisiksi ja ahdistaviksi. Ymmärrän hänen ärsyyntymisensä. Vesalan hienoja töitä voi käydä katsomassa muun muassa täällä ja paikan päällä Tampereen taidemuseossa 11.8. saakka (yllä kuva teoksesta Raining Behind the Window).

Minultakin on joskus kirjailijakeikoilla kysytty, miksi kirjoitan synkkiä romaaneja. Ilmeisesti tällöin ei tarkoiteta kuoleman, hulluuden ja väkivallan käsittelyä, sillä monet kirjoittavat niistä paljon suoraviivaisemmin kuin minä. Syynä lienee pikemminkin tietynlainen unenomaisuus ja outous. Sellainen, jolle ei ole ilmeistä rationaalista, moraalididaktista tai yhteiskunnallista käyttöä. Tästä näkökulmasta olen sekä lukenut että kirjoittanut pelkästään synkkää tekstiä teini-iästä saakka.

Olen suuren osan vuodesta suhteellisen onnellinen ihminen. Nauran paljon, kuulemma joskus unissanikin.

Taiteesta en kuitenkaan hae pelkkää hupia. Silloin kun käsitellään olemassaolemisen kokemusta, on väistämättä lähestyttävä elämän perimmäistä outoutta ja kohtuuttomuutta. Muuten kyse on tsemppauksesta, moraalisaarnasta, yhteiskunnallisesta keskustelusta tai muusta sellaisesta, jolle on paljon parempiakin kanavia kuin taide.

Taide on tsemppaavaa ja kohottavaa yleensä vain sodan tai muun kriisin aikana, kun kulttuuri kurjistuu selviytymiskamppailuksi. Ja tietysti diktatuureissa.

James Hillman sanoo, että tie ihmisen syvimpään sieluun käy patologisen kuvan kautta.

Hillmanille sielu ei ole uskonnon ja tieteen välisen kiistelyn kohde, vaan psykologinen tosiasia: the soul is the experience of being in a body.

Siihen kokemukseen, hauraassa kehossa olemiseen ja oman tahdon rajallisuuden traagiseen tajuamiseen, aukeaa tie alakulon, vierauden, groteskin ja oudon kautta. Se ei ole mikään muotivirtaus tai jumalansa hukanneen modernin länsimaalaisen yksityisomaisuutta. Tragedia syntyi ennen kuin meillä edes oli mitään kristinuskoa hylättäväksi.

Valtaosa ihmisen unista on painajaisia. Se on kuulemma tutkittukin.

Poen sanoin: it is of the soul.