Marko Hautala

Kategoria: psykologia

Synkkää vai valoisaa?

Sanovat, että kirjani ovat synkkiä. Totta se varmaankin on, mutta olen joskus ollut salaa pettynyt siitä, että romaanikohtaukset, joita kirjoittaessani olen itse nauranut kyyneleet silmissä, eivät ilmeisesti ole huvittaneet ketään muuta (poikkeus on kirjabloggaaja Annika K, joka tietääkseni ainoana kommentaattorina löysi Unikoirasta huumoria. … Lue koko kirjoitus »

Ukkosen nimi

Eräällä ulkomaanmatkalla katutasolla sijaitsevan hotellihuoneemme takapihalla alkoi käydä kulkukissa. Annoin sille kerran syötävää, minkä jälkeen eläin palasi joka ilta samaan aikaan kellon tarkkuudella. Ellemme tulleet ulos huoneesta, kissa ilmestyi ikkunalaudalle ja tuijotti merkitsevästi. Lopulta aloimme ostaa sille kissanruokaa.

Ennen tuota vaihetta oli kuitenkin tapahtunut … Lue koko kirjoitus »

Autuuden kemia

Jokin aika sitten katsoin dokumentin, jossa tutkittiin psykoaktiivisten huumeiden vaikutusta aivoihin.

Hippiaikoinahan oli vallalla käsitys, että huumeet ”laajentavat tajuntaa” eli aktivoivat aivojen osia, jotka eivät yleensä ole käytettävissämme. Asia on kuulemma päinvastoin.

Huumeet eivät niinkään aktivoi, vaan pikemminkin salpaavat tiettyjä aivojen osia. Mikä mielenkiintoisinta, … Lue koko kirjoitus »

Satujen julma totuus

Hairahduin romaanin taustatyön vuoksi tutkimaan klassikkosatuja.

Yhdessä Punahilkka-sadun vanhoista versioista susi säästää isoäidin veren ja lihat ja syöttää ne Punahilkalle, joka pahaa aavistamatta kannibalisoi isoäitinsä. Toisissa variaatioissa susi houkuttelee alastoman Punahilkan sänkyynsä.

Nuo versiot muistuttavat siitä, että klassikkosatujen juuret ovat usein rujoissa kansantarinoissa, joita … Lue koko kirjoitus »