Marko Hautala

Kategoria: Kauhu

Miten rauniot puhuvat

Blogistani on hyvää vauhtia kehkeytymässä kirjoituspäiväkirja. Neljä viime postausta liittyy vähintään mutkan kautta käsillä oleviin kirjoitustöihini. Yrittäkää kestää. Toisaalla kirjoitan myös kolumneja, joista viimeisessä kuvaan vuosi vuodelta syvenevää epäluuloani sellaisia ihmisiä kohtaan, joilla on ideologia. Ideologiaihminen on mielipideautomaatti, keskustelun torppaaja ja lynkkausjoukon lujin lenkki. … Lue koko kirjoitus »

Pahimmat kuolleet

Altistuin kauhuelokuville ja -kirjoille hyvin nuorella iällä, ja jotkut tuon ajan kokemuksista ovat varmaankin jättäneet ikuisen jäljen.

Seitsemän syntistä sisarta -niminen roskaelokuva oli yksi näistä. Vuokrasimme sen asumalähiömme grillikioskista, jonka myyjää eivät ikärajat olisi voineet vähempää kiinnostaa. Itse asiassa nainen jopa suositteli kyseistä elokuvaa. … Lue koko kirjoitus »

Joulua ja kultteja

Ensi vuonna kaksi romaaniani ilmestyy Suomen ulkopuolella, Torajyvät Saksassa maaliskuussa ja Käärinliinat Italiassa tammikuussa (jälkimmäinen myös Saksassa loppuvuodesta). Italiassa romaania markkinoidaan sloganilla Giallo Finlandia, mistä olen tavallaan iloinen. Giallo nimittäin herättää nostalgisia ajatuksia: Lucio Fulcin ja Dario Argenton elokuvien äkkiväärät juonenkäänteet ja falskaava … Lue koko kirjoitus »

Länsirintamalta jotakin uutta

Jokaisella on ennakkoluulonsa. Yksi omistani on se, että ruotsalainen kirjallisuus on poliittisesti hyperkorrektia kansankodin didaktiikkaa. Vähän samanlaista kuin Ikean huonekalut. Valmiiksi ajateltua tilaustavaraa, josta ei varmasti jää tikkuja sormiin. Kuten eräs kustannusalalla työskentelevä ystäväni sanoi Stieg Larssonista: hänen romaanejaan lukiessa voi koko ajan … Lue koko kirjoitus »