Elämänohjeita kirjailijoille

Syksyllä ilmestyvällä romaanilla on jo nimi, kansikuva ja takakansiteksti. Käypä katsomassa. Lisätietoja ja taustoja tulossa blogiin kevään ja kesän aikana. Olen viime aikoina kuunnellut kumman tarkalla korvalla muusikoiden haastatteluja ja suhteuttanut niitä kirjailijan työhön. Jostakin syystä kirjailijoiden kommentit eivät ole tuntuneet samalla tavalla valaisevilta. Ehkä ne ovat liian lähellä ja tuttuja. Viimeksi kuuntelin tien päällä […]

Mustan Tomin tupa

Kauhuikoni H.P.  Lovecraftin rasismi on puhuttanut viime vuosina tavallista enemmän (kirjoitin World Fantasy Award -jupakasta itsekin). Koska tällaiset keskustelut ajautuvat helposti älyttömyyksiin, lopetin jupakan seuraamisen melko lyhyeen. Victor LaVallen tuore romaani The Ballad of Black Tom sen sijaan on mainio ja aidosti kirjallinen reaktio polemiikkiin. Ja mikä tärkeintä, se on oivaltava kauhutarina. LaValle kunnioittaa Lovecraftin […]

Syntyykö taide tyhjästä

Koko Hubaran aloittaman polemiikin inspiroima kirjoitukseni rönsyili mielenkiintoisiin keskusteluihin mielikuvituksen ja intuition luonteesta. Yksi vastaväite oli muotoa ”mielikuvitus ja intuitio eivät synny tyhjästä”, sillä nekin ovat poliittis-taloudellis-ideologisten realiteettien tuotosta. Olen epämuodikkaasti eri mieltä. Selvennän. Antiikin kreikkalaisten todellisuus poikkesi omastamme merkittävästi. Orjuus oli saumaton osa sivistynyttä yhteiskuntaa, naiset eivät saaneet käyttää julkista valtaa, jumalat olivat enemmän […]

Mihin moottorisaha ei pysty

Lievästi sanottuna toisteinen kuva nykykauhuelokuvassa: Nuori nainen. Vaatteet riekaleina. Hiukset ja kasvot veressä. Dekkarisarjoissa on oma versionsa tästä: Nuori nainen alastomana patologin pöydällä. Jostakin ihmeen syystä elokuvissa ja televisiosarjoissa sitä nuorta naisparkaa pitää piinata ja murhata yhä uudelleen. Feministisestä näkökulmasta aihio varmaankin ilmentää naisvihaa, mutta kirjailijana ajattelen, että kyseessä on pikemminkin vanhahtavan kliseen pakkotoisto: fiktiossa […]

Kiiltokuvan takana

Hän inhosi minua ja rukoili, ettei joutuisi enää koskaan katsomaan minua. Hän ei ollut koskaan ennen nähnyt, mitä sisällä oli. Hän oli kuvitellut, että ihminen on sileä ja virheetön sekä ulkoa että sisältä. Hän ei voinut sietää sotkua, kaaosta, verta. Sara Granin Come Closer (2003) on lyhyen ajan sisällä jo toinen lukemani hieno riivausaiheinen romaani […]

Poe japanilaisittain

Viime syksynä Helsingin kirjamessuilla sain Tammen Antti Valkamalta manga-albumin nimeltä Saksinainen. Sitä lukiessa aloin miettiä, missä ovat japanilaiset kauhukirjailijat. Sikäläinen genre-elokuva rynnisti länsimaisille markkinoille 2000-luvulle sellaisella vauhdilla, että mustien hiustensa takaa mulkoilevat demonitytöt alkoivat jo haukotuttaa, mutta kirjallisuuden puolella on ollut (ehkä joitakin Yoko Ogawan novelleja lukuun ottamatta) melko hiljaista. Yksi esimerkki englanninkielisestä käännöksestä tuli […]