He eivät tienneet mitä tekivät

Troijan sotaa ohjasivat hallusinaatiot. Ja sotilaat, joita ne ohjasivat, eivät olleet lainkaan niin kuin me. He olivat yleviä automaatteja, jotka eivät tienneet, mitä he tekivät. Kuulin opiskeluaikoina Julian Jaynesin teoriasta, jonka mukaan Troijan sankarien ajan kreikkalaisilla ei ollut subjektiivista tietoisuutta lainkaan. Ajatus vaikutti täysin sekopäiseltä, joten en koskaan lukenut kirjaa. Hiljattain sain tietää, että teoriaa […]

Tyttö kävelee yöllä yksin kotiin

Juuri kun luulin, että vampyyreissä ei ole enää mitään mielenkiintoista, näin Ana Lily Amirpourin elokuvan A Girl Walks Home Alone at Night (2014). Elokuvaa markkinoidaan luonnehdinnalla ”iranilainen vampyyrispagettiwestern”, mutta se kannattaa ottaa lähinnä merkkinä siitä, että kyseessä on hyvin omintakeinen teos. Toki musiikissa on välillä Ennio Morriconea ja kuvassakin italowesternin verkkaisuutta ja asetelmallisuutta, mutta itse […]

Mitä Amityvillessä tapahtui

Vielä 1970-luvulla kauhuelokuvien vakiotemppuja oli julistaa, että tarina perustuu tositapahtumiin. Yksi aikakauden hiteistä sekä kirjana että elokuvana on Amityville Horror, joka kertoo Lutzin perheen kauhukokemuksista hulppeassa talossaan osoitteessa Ocean Avenue 112. Talon edelliset asukkaat olivat kuolleet kammottavassa perhesurmassa. Itse Amityville Horroria paljon kiehtovampi on kuitenkin dokumentti My Amityville Horror (2013), joka on henkilökuva todellisen Lutzin […]

Säteilyn sirinä

True Detective -sarjan ensimmäisen kauden siivellä kaksi katveeseen jäänyttä kauhukirjailijaa nousi myyntilistoille. Robert W. Chambersin Keltainen kuningas -teos kiinnosti äkkiä massoja. Nykykirjailijoista valokeilaan nousi Thomas Ligotti. Ligottin tapaus on siinä mielessä mielenkiintoisempi, että se syntyi oikeastaan mutkan kautta eli plagiointisyytöksestä. Jotkut True Detectiven ensimmäisen kauden repliikit olivat paikoin kuin sitaatteja Ligottin Conspiracy against the Human […]

Luontoa vastaan

En ole vuosiin lukenut kirjoitusoppaita. Olen aina suhtautunut niihin kuin Lenin ”hyödyllisiin idiootteihin”: käytän hyväkseni ja hylkään ensi tilassa. Kirjoitusoppaita on varmaan myös syyttäminen joistakin kliseistä, jotka putkahtavat esiin silloin tällöin kirjoista puhuttaessa. Yksi näistä on väite, että tarinan päähenkilön pitää olla ”sympaattinen” ja helppo samaistumiskohde. Ainakin Orson Scott Card muistaakseni piti tätä jotenkin keskeisenä […]

Klovnit

Klovninpelko leviää kuulemma epidemioina. Näin väittää tutkija Killer Legends -nimisessä dokumentissa. Klovnihahmoa käsittelevä osuus on dokumentin parasta antia. Sen murhilla hekumoivat jaksot eivät minua juuri sytyttäneet. Tosimaailman väkivalta on yleensä vain banaalia, surullista ja vastenmielistä. Eri mantereilla putkahtaa tasaisin väliajoin esiin massahysterioita, joissa lapset alkavat kertoa klovnien vaanivan heitä ja esimerkiksi houkuttelevan autoihinsa. Nykyään ilmiö […]